Mistä tämä kaikki sitten oikein alkoi?

Mistä oikein nappasin chili-innostuksen? Jo kauan sitten yritin hämärissä opiskelijabokseissa ikkunalla idätellä kaupan punaisista chileistä otettuja siemeniä. Yleensä sain kasvit vähintään alkuun, mutta koskaan en saanut niitä edes kukkimaan. Muiltakin kavereilta kuulin, että se on lähes mahdotonta saada tuottamaan satoa. Se sitten jäi niiltä osin kokonaan pois, ostin chilini kaupasta ja useimmiten vielä valmiissa soosimuodossa.

Suurinta herkkuani oli tietysti Tabasco®-kastike pizzan päällä, tulisempaa en silloin osannut hirveästi kaivata. No, jalapeñoja tietenkin meni myös. Ostin sitten joku kerta puolivahingossa dippiin sekoitettavaksi jotain chipotle-tahnaa, oikeaa meksikolaista. Maistoin paljaaltaan, muistan vieläkin miten se maku oli jotakin todella käsittämättömän hyvää ja samalla niin pirun tulista, että ihan irvistellä piti. Siitä sitten lähti tulisempien soosien kanssa värkkäily.

Marketeissahan ei vielä täälläpäin (2000-2005) ollut juuri mitään oikeasti tulisia kastikkeita edes myynnissä. Olin kuullut kavereilta että saksassa on joku nettikauppa, mistä saa tulista soosia. Kerran sitten mökkireissulla kavereilla oli mukanaan näitä sooseja ja ai että kun kanan päälle sai laitettua jotain kunnon tulista, niin olihan se hyvää. Sitten lähtikin ensimmäinen nettitilaus itsellänikin, tilailin tietysti jotain miedompia jalapeñokastikkeita ja joitain habanero-kastikkeita myös. Niillä sitten mentiin hetken aikaa. 

Sitten yllättävästi paikalliseen Citymarketiin oli ilmestynyt hylly, missä oli vaikka ja mitä tulisia chilikastikkeita muiden amerikan herkkujen joukossa. Sieltä sitten lähti mukaani erinäisiä Pain-kastikkeita. Kastikkeethan eivät olleet mitenkään erityisen herkullisia näin jälkeen päin ajatellen, mutta tulisuutta kyllä piisasi. 

Sitten joko löysin myöhäisherännäisenä kotimaisen nettikaupan, tai sitten se oli juuri perustettu. Poppamies. Sieltä tuli tilattua melkoiset määrät kaikkea chilihyvää ja homma alkoi lähteä ihan käsistä. Samoihin aikoihin näin tuttavapiirissä muutamien henkilöiden kasvattavan chiliä ja ajattelin että kai tuo vois olla taas kokeilemisen arvoinen juttu, takaraivossa kuitenkin vielä vanhojen iänaikaisten epäonnistuneiden yritysten muisto.

Se kesä ja syksy meni kuitenkin vielä täysin ilman minkäänlaisia kasveja. Kuitenkin chilipäänä sitten liityin tuttavan johdattelemana Suomen chiliyhdistykseen, ja sain liittymislahjana Riotin (capsicum annuum), Starfishin (capsicum baccatum), Sudden Death Habaneron (capsicum chinense) ja Thain (capsicum annuum) siemeniä, kutakin neljä kappaletta. Ajankohta oli myöhäinen syksy ja edellisistä yrityksistä viisastuneena en lähtenyt idättämään siemeniä talvea vasten, vaan muistelin että kannattaa aloittaa vasta keväällä.

Asia jäi hautumaan ja aloin lueskella netistä sitten vähän ohjeistusta, miten kannattaisi lähteä alkuun. Chilifoorumia, Infernochilin sivuja ja Chiliwikiä tarpeeksi luettuani laitoin siemenet itämään.

Idättelin aluksi mullassa, aika heikoin tuloksin. Laitoin tietysti aina kaikki neljä siementä multaan, peittelin mullalla ja kastelin vedellä sitten suhteellisen kosteaksi mullan, peittelin kelmulla ja aloin odotella sirkkalehtiä. Kun niitä ei kuitenkaan alkanut muutamassa viikossa kuulua, huolestuin ja aloin etsiä siemeniä mullasta. Löysin kaksin kappalein Riotin siemeniä ja yhden Sudden death habaneron siemenen. Perkkasin mullat moneen kertaan, mutta en vain löytänyt loppuja. Starfishin siemeniäkin löytyi muistaakseni kaksi tai kolme kappaletta ja kaksin kappalein taisi löytyä mullan seasta myös Thain siemeniä. Hauskaahan tässä oli, että kylvin mielestäni siemenet noin puolen sentin syvyyteen, mutta sieltä ne melkein pohjasta kuitenkin löytyivät. Useimmat siemenet olivat puskeneet ulos pienen sarven ja näyttivät siltä että voisivat vielä itää. Laitoin tällä kertaa siemenet multaan noin 1-2mm syvyyteen ja ei mennyt aikaakaan kun sirkkalehdet tulivat Rioteista ja Sudden deathista näkösälle.

Nuo riotit ja sudden deathin kun olin saatellut siihen vaiheeseen, että alkoivat tehdä jo oikeita lehtiä, idätin melkoisen määrän Lombardoja, testailin eri menetelmiä. Parhaimmaksi osoittautui idätyslautta-menetelmä, jossa siemenet ovat astiassa, kelluvalla lautalla, joka on peitetty esimerkiksi talouspaperilla. Siitä siirsin sitten itäneet siemenet turvenappeihin, missä saivat kasvatella juurensa.

Taimihylly

Pieniä sirkkalehtitaimia ja oikealla turvenappisysteemit.

Taimia alkoi kuitenkin kertyä aika paljon, ja kävinkin ostamassa Bauhausista hyllyn ja pari loisteputkirunkoa ja kasan eslejä ja virittelin kasvuhyllyn pienille taimille.

 Maaliskuun aurinko valaisi jo sen verran paljon, että siirtelin päiväksi isoimmat chilit ikkunanlaudalle nauttimaan isosta kirkkaasta ja illaksi sitten jatkoin valojaksoa keinovalolla.

Loppu onkin sitten melkeinpä jo kirjoitettu tänne aiemmin, mitään dramatiikkaa ei tapahtunut sillä välin kun chilit kasvoivat pienistä 10-15cm taimista isoiksi.

Lombardo

Lombardo. Tämä teki minulle ensimmäiset podit.

Ensimmäisestä baccatumin kukasta vastasi Lemon drop.