Long time, no ocean. Tilannekatsausta tähän väliin.

Starfish × Lemon Drop F1 kasvaa ja tekee podia koko ajan kiihtyvää tahtia, ikkunasta tulevan auringonvalon lisääntyessä. Tällä kasvilla on nyt jo leveyttä paljon enemmän kuin pituutta. Pituuttahan tällä on vain noin 150-170cm. Runko on komeasti peukalon paksuinen, saas nähdä mitä tuosta tulee sitten kun ulkoilmaan ja kunnon valoon pääsee. Päähaaratkin ovat noin mustekynän paksuisia kaikki. Tästä voi tulla ensi kesän satokone.

Starfish × Lemon Drop -hybridin raakileita.

Myös Ulupica Large on piristynyt huomattavasti ja ottanut kasvuspurtin. Kukkiakin se aukaisi tuossa menneellä viikolla ja kovin kauniitahan ne ovat. Myös lehtiä vaivannut laikukkuus ja epätasainen väri ovat uusien lehtien myötä hävinnyt, toki olen välissä vaihtanut tälle turpeet kokonaan uusiin ja ruukkuakin vaihdoin samalla, tämä majailee nyt 17cm Mimosa -säiliöruukussa.

Kellomainen ja oikeasti tasaisen violetti, kuvissa valo hieman sotkee väriä.

Capsicum flexuosumitkin ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun, kitumavaihe tuntuisi olevan niilläkin ohitse. Vielä ei kukkia ole todennäköisesti luvassa pitkiin aikoihin kuitenkaan. Minulla on ollut tuolla taimien joukossa yksi kysymysmerkillä varustettu kasvi, joka päivä päivältä kyllä näyttää koko ajan selkeämmin flexuosumilta ja lähes täyteen varmuuteen asiasta tulin, kun laitoin nuo flexuosumit vierekkäin.

Vasemmalla arvoitus, oikealla varmasti flexuosum.

CAP 502:n kanssa tilanne on multakasvien kannalta hyvä (toinen niistä lähtee itse asiassa maailmalle lähipäivinä, kaksi jää minulle), mutta vesiviljelykasvi yritti hukkua ja juurista jäi jäljelle enää ihan muutama hassu valkoinen ja toimiva juuri. Jouduin karsimaan kaikki postimerkkiä suuremmat lehdet siitä pois, se on nyt muovipussitettuna ja toivotaan että selviää. Otin siitä muutaman pistokkaan varmuudeksi, jos kuitenkin käy niin ettei tuo vesiviljely-yksilö tuosta tule selviämään noilla juurilla.

Syy miksi se yritti hukkua, on tämä minun hydroviritelmä, jossa kokeilin ikään kuin dripperiperiaatteella toimivaa systeemiä. Onnistuin jotenkin sössimään tuon kasvin istutuksen hydrosoraan niin, että ajan kanssa tuo kasvi valui tuonne ruukun pohjalle ja tuo vesisuihku sitten kasteli juurenniskaa ja noin 5cm varttakin. Tällä hetkellä se on nyt nostettuna niin, että vesi ei missään tilanteessa pääse nousemaan kivivillan pohjaa ylemmäksi.

Harmittaa niin vietävästi, koska kasvi oli jo aloittamassa kukintaansa ja oli erittäin tuuhean ja hyvinvoivan näköinen siihen asti, kunnes isoimmat lehdet alkoivat nuupahtaa. Valitettavasti silloin oli jo vähän liian myöhäistä pelastaa tuota sellaisenaan. Hetkellisesti harkitsin jopa koko chiliharrastuksen mielekkyyttä tällaisen epäonnistumisen jälkeen. Mutta en minä näin vähällä luovuta.

Pubescensit sitä vastoin näyttävät todella elinvoimaisilta turveamppeleissaan, Turbo Puben kypsää satoakin pääsin maistelemaan tässä jo pariin otteeseen. On se maukas chili kyllä, toivottavasti ulkokasvatus tuo noihin myös tulisuutta mukaan.

Turbo Pube ja Orange Rocoto

Ylläolevassa kuvassa näkyy tuossa pienemmässä valkoisessa amppelissa tuo Orange Rocoto. Se oli kasvattanut tuon amppelin aika piukkaan juuria, nousi ihan yhtenä palana koko kasvi tuosta amppelista pois. Vaihdoin sen myös tuollaiseen isompaan, 7 litran amppeliin.

Muut chilit jatkaa ihan normaalia kasvuaan, kukkivat jo nätisti ja osassa roikkuu pientä satoa. Tähän päivitykseen en nyt noista ala sen enempää kirjailemaan, kuin että chinenset ovat valtavia, harmikseni ne ovat päässeet myös venähtämään pituutta, sekä oksatkin ovat venyneet pitkin ikkunoita, kun ne tuolla sekaisin ja ahtaasti ovat. Tilaa tarvitaan kipeästi lisää, tai sitten noita chilejä on aivan liikaa, miten lie...